HUI HUE!

Hueen saavutiin lauantaiaamuna ja alkutunnelmat taksissa olivat tytöillä kovin mietteliäät - landellekko päädyttiin? Noh, alku ajatteluista selvisimme ja olemme jo ihastuneet Hueen. Hue on entinen Vietnamin pääkaupunki ja asukkaita kaupungista löytyy yli 333000.

Lauantai ja sunnuntai päivät menivät tutustuessa kaupunkiin. Peruspalvelut ovat löytyneet, mutta pesula on vielä tämän päivän etsintä listalla. Huomiseksi olemme varanneet pyörät, joilla meinasimme heti aamusta polkea sairaalalle työharjoitteluun. Saa nähdä miten selviämme liikenteen joukossa (pyörällä pitää pyöräillä muun liikenteen joukossa...)

Hue on kuuluisa kasvisruuastaan, jota myös sattumalta pääsimme syömään ja hyvää oli! Katukeittiöön myös uskaltauduimme ja teimme myös tilauksen silmät kiinni vietnamilaiselta ruokalistalta... Ruoka oli hyvää, mutta varmaa tietoa ei ollut mitä suuhumme laitoimme. Hotelille päästyämme selvitimme asiaa ja yllätyksenä löytyi friteeratut sammakot tilatuksestamme ( sekä äyriäisrisotto). Kyllä siinä osalla tytöistä hieman hymy hyytyi! Joskus sitähän on sanottu, että tieto lisää tuskaa. Itselleni kuitenkin jäi hyvä fiilis :)

 

 

 

Ruokalista vietnamiksi

 

 

Kuvia sunnuntain rantareissulta:

 

 

Tänäaamuna oli tarkoitus aloittaa työharjoittelu paikallisessa sairaalassa. Yhteyshenkilöt ei kuitenkaan olleet ottaneet meihin minkäänlaista yhteyttä eikä myöskään vastanneet sähköpostiimme. Eilisen päivän arvuuttelimme mitä tekisimme asialle ja päädyimme siihen, että menemmä paikan päälle noin yhdeksän maissa. Aamulla suuntasimme aluksi sairaalan päivystykseen, josta emme hyötyneet mitään. Päivystys oli täynnä paikallisia ja yksi ainoa ihminen osasi sanoa muutaman sanan englantia. Hän ei kuitenkaan tuntenut kysymäämme henkilöä. Emme kuitenkaan lannistuneet vaan lähdimme etsimään yliopistoa, jonka myös sattuman kaupalla löysimme!! Kävelimme ensimmäiseen "opettajan huoneeseen", josta emme myöskään saaneet apua. Käytävällä kuitenkin käveli "lääkäri" joka puhui kohtuullista ja selvää englantia. Hän tunsi etsimämme henkilön ja soitti hänelle ilmottaksee että etsimme häntä. Kyseinen mies oli todella innostunut meistä ja kertoi myös itse olleensa Suomessa työmatkalla ja asuneensa myös Hämeenlinnassa noin kuukauden :) Pieni on maailama...

Jäimme käytävälle odottamaan yhteyshenkilöämme "lääkäri" miehen poistuttua. Odotimme mieshenkiön tulevan meitä vastaan, mutta hetken kuluttua paikalle ilmestyi englantia puhuva nuori mukava nainen, joka johdatti meidän yliopiston kolmanteen kerrokseen odottelemaan yhteyshenkilöä.

Asiat selvisivät ja saimme tietää missä osastoilla olemme milloinkin. Tapasimme samalla myös jonkilaisen "pomon" sekä neljä tuutori opiskelijaamme. Me neljä tyttöä kuljemme aina yhdessä, sillä samaan sairaalaan on myös saapumassa toinen suomalaisryhmä (kolme opiskelijaa / Diakista). Huomenna aloitamme virallisen harjoittelun klo: 8:30 sisätautien osastolla. Työharjoittelumme tulee koostumaan sisätaudeista, kirurgiasta, gyne / synnytys sekä lasten - ja nuorten osista. Työharjoittelumme loppuu 18.4, jonka jälkeen lähemme kiertelemään Aasiaa.

Asiat ovat siis hyvällä mallilla ja huomenna saammekin jo ensimakua työharjoittelusta! :) tänään kävimme myös tutustumassa viiteen hotelliin ja taisimme myös löytää mieleisen johon muutamme lauantaina. Nykyinen hotelli on turhan kaukana keskustasta / sairaalasta sekä internetyhteys on heikko.